Seuran historia
Olavi Kangas RUIKAN ERÄN HISTORIIKKI 14.11.2015Ruikan Erän perustava kokous pidettiin Lassi Alaruikan talossa 19.1.1975 ja siihen osallistui 32 maanomistajaa. Ennen kokousta Jouni Jarkko oli suorittanut tiedusteluja ja suorittanut monia kokoukseen liittyviä käytännön valmisteluja ja näin kokousjärjestelyt sujuivat erinomaisesti. Yhdistys saatiin perustettua, johtokunta ja muut toimihenkilöt valittua sekä yhdistyksen säännöt hyväksyttyä.
Kokouksen tarkoituksena oli perustaa maanomistajien maille metsästysseura, joka harrastaa metsästystä ja kalastusta. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Veikko Yliruikka ja sihteeriksi Jaakko Jänkälä. Länsi-Lapin riistanhoitopiirin toiminnanjohtaja Pekka Romakkaniemi esitteli Metsästäjäin Keskusliiton mallisäännöt, jotka tärkeiden täydennysten jälkeen hyväksyttiin yhdistyksen säännöiksi.
Yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Veikko Yliruikka, yhdistettyyn sihteerin ja rahastonhoitajan toimeen Heikki Jänkälä sekä johtokunnan muiksi jäseniksi Jouni Jarkko, Alpo Alaruikka, Jorma Kangas, Kauko Ruotanen ja Kari Alajääskö. Jäsenmäärän kartuttamista ja maiden vuokrasopimusten saamista varten perustettiin 3-henkinen työryhmä, johon kuuluivat Jouni Jarkko, Erkki Jänkälä ja Antti Alaruikka edustaen tasapuolisesti metsästysseuran koko toimialuetta. Samalla määriteltiin ensimmäiset rauhoitusalueet.
Ruikan Erän varsinainen toiminta on toteutettu jaostojen avulla, jotta mahdollisimman moni yhdistyksen jäsen pääsisi aktiivisesti toimintaan mukaan. Näin toiminta on saatu alusta alkaen erittäin aktiiviseksi ja monipuoliseksi. Yhdistyksessä ovat toimineet ainakin seuraavat jaostot: Metsästys- ja riistanhoitojaosto, Ampumajaosto, Kenneljaosto, Kilpailujaosto, Nuorisojaosto, Talotoimikunta, Naistoimikunta ja Huvitoimikunta. Niinpä ensimmäisenä toimintavuotena järjestettiin hirvenmetsästyksen lisäksi kahdet pilkkikilpailut ja yhdet rannalta onkimiskilpailut.
Naisjaoston tehtävät olivat yhdistyksen kannalta erittäin tärkeitä, sillä ilman naistemme valvovaa silmää ja aktiivista roolia olisi moni tilaisuus jäänyt pitämättä. Naistoimikunnan aktiivisista jäsenistä mainittakoon mm. seuraavat henkilöt: Pirjo Jarkko, Leena Jarkko, Marja-Liisa Kangas, Anna-Liisa Kolehmainen, Irene Näätsaari, Kaarina Alajääskö, Terttu Luhta ja Jaana Kupulisoja.
Sosiaalisen kanssakäymisen piiriin luettavat tapahtumat ovat myös kuuluneet Ruikan Erän toimintaan. Näistä mainittakoon pilkki- ja ongintakilpailut, lasten hiihtokilpailut, retket, tanssit, peijaiset, ampumakilpailut, Haaparannan reissut jne. Kaikki tapahtumat ovat lisänneet sitä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, mitä tarvitaan yhdistyksen, kyläläisten ja maanomistajien kesken. Ruikan Erästä on muodostunut kiinteä osa kylien elämää.
Oman toimitalon saaminen on ollut yhdistyksen suureena haaveena. Aluksi seuralla oli Veikko Yliruikan omistaman Hoikanlammen kämpän käyttö, mutta ajatukset jostain uudesta kytivät. Esillä olivat 1980-luvun puolivälissä Ahosen kauppa, Ruikan koulurakennus, VR:n Vian aseman asuinrakennus ja Hirvaan laiturirakennus. Lopulta onnistui, sillä kesällä 1987 päädyttiin Karungin asemarakennukseen, joka oli aikoinaan hoitanut samoja tehtäviä Jaatilassa. Paikaksi ostettiin Toivolan tilasta tontti Pysäkkitien varressa eli paikka, jossa juuri olemme. Muitakin vaihtoehtoja oli ollut esillä.
Karungin asemarakennus piti purkaa lokakuun 1987 loppuun mennessä ja talkooporukoin asia hoidettiin. Uuden toimitalon rakennustoimikunnan vastaavaksi mestariksi valittiin Matti Seppälä, jonka suuri työpanos oli keskeinen tekijä toimtalon valmistumisessa. Talkoovoimin toimitalo pystytettiin ja harjannostajaiset pidettiin syyskuussa 1988. Päärakennuksen lisäksi on tehty sauna, varastot, nylkyhalli, kota ja kolme laavua sekä pihatöitä. Myöhemmin valmistui vuosittain useita uudistuksia ja laajennuksia talkoovoimin, joista mainittakoon puiden hankintaan, tekoon ja varastointiin kuuluvat talkoot. Metsästyksen osalta on talkoita pidetty mm. ampumalavoihin, riistapeltoihin ja nuolukiviin liittyviä talkootapahtumia.
Uuden toimitalon vihkiäiset pidettiin 12.10.1991 ja tilaisuuden yhteydessä Ruikan Erä sai poikkeuksellisen paljon julkisuutta tiedotusvälineissä. Myös silloinen oikeusministeri Hannele Pokka osallistui vihkiäisiin. Toimitaloa oli käytetty koko vuoden ajan sekä yhdistyksen että kyläläisten erilaisissa tilaisuuksissa. Yhdistyksen useita vuosia jatkuneen ansiokkaan ja koko kylää aktivoivan toiminnan ansiosta kylälle perustettiin oma kylätoimikunta.
Tärkeä osa Ruikan Erän toimintaa on kuitenkin hirven metsästys ja siihen liittyvät toiminnot. Metsästykseen liittyy paljon hyvin tärkeitä turvallisuusasioita, jotka yhdistys on hoitanut kiitettävän hyvin. Seuran ensimmäisessä syyskokouksessa 5.10.1975 todettiin seuran saaneen yhden kaatoluvan ja kuusi seuran jäsentä oli suorittanut ampumakokeen. Hirviporukan johtajaksi valittiin Veikko Yliruikka ja varajohtajaksi Jouko Jarkko. Muut ampumakokeen suorittaneet ja siten hirviporukan jäseniä olivat Viljo Kolehmainen, Kari Alajääskö, Heikki Lantto ja Jaakko Jänkälä. Ensimmäiset hirvipeijaiset pidettiin Ruikan koululla marraskuussa 1975 kaadetun uroshirven merkeissä.
Hirvien kaatolupien määrä vaihteli yllättävän paljon. 1970 – luvulla sai vuosittain kaataa yhden aikuisen lisäksi keskimäärin yhden vasan. 1980 – luvulla vuotuiset määrät kasvoivat reippaasti ollen jopa 50 kaatolupaa vuodessa. Sitten määrät taas laskivat 1990 – luvulla ja nousivat jälleen 2000 – luvun puolella. Tällä hetkellä ollaan noin 10 luvan kieppeillä. Myös metsästystapa on elänyt vuosien myötä. On yksilömetsästystä, määkimistä eli hirven äänen matkimista, jakautumista useaan ryhmään ja yhteismetsästystä. Kaikilla on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta en lähde niitä tässä yhteydessä sen kummemmin arvioimaan.
Metsästyksen johtajalla on suuri vastuu siitä, että noudatetaan lakia ja ohjesääntöjä sekä pidetään mielessä turvallisuusasiat. Vuosien aikana metsästyksen johtajina ovat toimineet ainakin seuraavat henkilöt: Veikko Yliruikka, Arvo Jänkälä, Kauko Ruotanen, Jouko Jarkko, Kalevi Näätsaari, Pekka Alaruikka, Jari Alaruikka ja Pekka Kangas, joka toimii tällä hetkellä metsästyksen johtajana.
Ensimmäisenä toimintavuotena hirviporukan koko oli 6 henkilöä ja allekirjoitettuja vuokrasopimuksia metsästysmaista oli 2 500 ha. Tällä hetkellä metsästäjiä on lähes 50 ja aluetta 5 000 ha, kun Mustavaara lasketaan mukaan. Metsästysseuran käytössä oleva metsästysalue on kaksinkertaistunut ja metsästäjien määrä lähes kymmenkertaistunut lähtövuoteen verrattuna.
Talousasioiden hoito on näytellyt erittäin suurta roolia Ruikan Erän toiminnassa. Varsinkin toimitalon hankkiminen, sen varustelu ja kunnossa pitäminen on vaatinut johtokunnalta pitkäjännitteistä työtä. Rahan hankintaan oli monia lähteitä. Seuran omina toimintoina olivat hirvenlihan myynti ja hirvenlihahuutokaupat, arpajaiset, tanssien järjestäminen ja toimitalon vuokraaminen ulkopuolisten käyttöön. Useat yritykset ja pankit lahjoittivat seuralle rahaa ja materiaalia, joista oli yhdistykselle suurta apua.
Erittäin tärkeää talouden kannalta oli Rovaniemen maalaiskunnan kanssa tehty sopimus, jolla kunta vuokrasi neuvoteltua vuokraa vastaan toimitaloa kyläläisten käyttöön. Sopimus jatkuu saman sisältöisenä Rovaniemen kaupungin kansssa ja tästä haluamme lausua kaupungin johdolle parhaat kiitoksemme. Myös valtiovalta on antanut avustusta toimitalon modernisoinnissa.
Kuriositeettina voidaan ainita, että Putaanperän Sonniosuuskunnan lopetettua toimintansa, niin se lahjoitti säästyneet varansa Ruikan Erän käyttöön. Aktiivisena toimijana tässä operaatiossa oli Pauli Luhta.
Toimiva yhdistys tarvitsee aktiivisen johtokunnan ja sille pätevän puheenjohtajan. Ruikan Erän johtokunnan puheenjohtajana ovat toimineet Veikko Yliruikka, Pekka Kangas, Jouni Jarkko, Jaakko Jänkälä ja nykyinen puheenjohtaja Ali Kolehmainen.
Usea heistä on hoitanut puheenjohtajan tehtäviä yli 10 vuotta, minkä lisäksi he ovat olleet vuosikausia jhtokunnan jäsenenä, joten he ansaitsevat meiltä suurta arvonantoa.
Johtokunnan rahastonhoitajana ja sihteerinä eli todellisena työmyyränä ovat toimineet Heikki Jänkälä, Jarmo Alaruikka, Antti Kangas sekä nykyinen Jukka Peltoperä. Toimitalon vuokrauksesta ulkopuolisten käyttöön vastaa tällä hetkellä Ruikan Erän isännöitsijä Erkki Kangas. Seuran jäsenmäärä ensimmäisen toimintavuoden lopussa oli 60 ja tällä hetkellä se on 170 eli se on kolminkertaistunut.
Ruikan Erän toimintaperiaatteisiin kuuluu hyvä yhteistyö naapuriseurojen kanssa. Niinpä heti ensimmäisen toimintavuoden kesäkuussa pidettiin yhteisneuvottelu Petäjäspirtillä ja siihen osallistuivat Ruikan Erän lisäksi Haukitaipaleen Erämiehet ja Petäjäisen Pyytömiehet. Kokouksessa sovittiin metsästysaluieiden maanvuokrausrajoista, maiden luovuttamisesta ajokokeita varten sekä käytännön toimenpiteistä hirvikaatojen osalta. Samalla tuotiin esiin tarve seurojen yhteistyön laajentamisesta ja syventämisestä.
Muurolan Erämiesten kanssa tehtiin hirvien yhteiskaatohakemusta koskeva sopimus v. 1988 ja samana vuonna aloitettiin vastaavat neuvottelut Petäjäisen Pyytömiesten kanssa. Sorvan Erän kanssa tehtiin vastaava sopimus v. 2007. Siitä lähtien nämä neljä seuraa ovat hoitaneet hyvässä yhteisymmärryksessä kaatolupien yhteishankinnan ja jakaneet kaatomäärät yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Yhdyshenkilönä Riistanhoitoyhdistykseen päin ovat toimineet Juhani Alaruikka ja Antti Kangas.
Ruikan Erä on saavuttanut ihmisen keski-iän ja se toimii vakaasti ja määrätietoisesti. Sen asiat ovat järjestyksessä,mutta sillä on omat haasteensa, joista suurin tällä hetkellä lienee lämmitysjärjestelmän uusiminen maalämpöpohjaiseksi ja se toteunee ensi vuoden aikana. Olen vakuuttunut siitä, että yhdistys selviää kunnialla näistäkin haasteista ja turvaa siten tulevaisuutensa ja kyläläisten kunnioituksen ja mukanaolon seuraaviksi vuosiksi ja vuosikymmeniksi.